Kuka Emil?

Unelmieni Helsinki on elävä ja edelläkäyvä kaupunki, jossa myös pienituloisilla ja opiskelijoilla on varaa asua. Siellä julkisilla pääsee liikkumaan hyvin joka paikkaan, myös öisin ja viikonloppuisin. Siellä on vilkas kulttuurielämä, ja hyvät ja saavutettavat liikunta- ja harrastusmahdollisuudet kaiken ikäisille ja tasoisille. Unelmieni Helsingissä koulutukseen panostetaan – luokkakokoja ei kasvateta ja kouluissa on riittävästi myös muuta henkilökuntaa, jotta opettajat saavat keskittyä työhönsä. Siellä uskalletaan kokeilla uutta ja näyttää esimerkkiä ilmasto- ja mielenterveyskriisien ratkaisussa.

Olen alunperin muuttanut Helsinkiin vuonna 2018 lukio-opiskelijana. Hämeenlinnasta Helsinkiin minut toivat nimenomaan monipuoliset koulutusvaihtoehdot, joista löysin itselleni sopivan lukion, sekä aktiiviset taide- ja kulttuuripiirit. Nämä kuuluvat mielestäni edelleen Helsingin tärkeimpiin vetovoimatekijöihin, joita meidän on puolustettava erityisesti maamme hallituksen tehdessä lyhytnäköisiä leikkauksia, jotka kohdistuvat opiskelijoihin ja taide- ja kulttuurialojen toimijoihin.

Olen asunut eri puolilla Helsinkiä – Kumpulassa, Herttoniemessä, Töölössä ja nyt Hermannissa, ja tehnyt monenlaisia töitä eri puolilla kaupunkia. Toimivat kulkuyhteydet, viihtyisät asuinalueet ja helposti saavutettavissa oleva monipuolinen lähiluonto ovat mielestäni ”maailman toimivimman kaupungin” ytimessä ja olenkin jonkinasteinen kaupunkisuunnittelunörtti, joka lueskelee uusia kaavaluonnoksia aamiaispöydässä. Arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija olivat lapsuuden unelma-ammattejani, ja tämä näkyy nykyisessä elämässäni kiinnostuksena kaupunkipolitiikkaa kohtaan.

Julkista liikennettä tulee kehittää niin, että se olisi houkuttelevin ja nopein vaihtoehto joka puolella kaupunkia liikkuville. Metron ja muiden kulkuvälineiden kulkuaikoja tulee pidentää, jotta julkisella liikenteellä pääsee joka puolelle kaupunkia myös öisin. Poikittaista julkista liikennettä tulee myös edelleen kehittää, vaikka Raide-Jokeri ja linja 13 ovatkin viime vuosina tuoneet tähän toivottua edistystä. Pyöräväyliä tulee kehittää niin, että ne ovat loogisia ja jatkuvia, sillä nykyisellään pyöräilyä hankaloittaa erityisesti pyöräteiden äkillinen loppuminen monessa paikassa ja pyöräilyn huomioimatta jättäminen rakennustyömaiden yhteydessä. Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee myös parantaa, sillä Helsingissä pyöräily on myös talvisin loistava tapa liikkua paikasta toiseen, kunhan väylät ovat kunnossa.

Lähiluonnon säilyttämisen tulee olla tärkeimpänä prioriteettina uusia asuinalueita kaavoitettaessa. Erityisesti tärkeitä luontokohteita tulee suojella – Keskuspuistosta ei tule napsia enää lisää palasia ja esimerkiksi Stansvikin metsää tulee suojella rakentamiselta. Metsät, rannat ja puistot ovat paitsi tärkeitä elinympäristöjä ja hiilinieluja, myös henkireikiä kiireisille kaupunkilaisille, sekä tärkeitä kasvu- ja oppimisympäristöjä lapsille.